Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 10.12.2019/Pykälä 84

Liitteet

	Jorma Leskinen ja Raija Leppäharjun kirjalliset eriävät mielipiteet (pdf)
	Pyhäjärven kaupungin vuoden 2020 talousarvio ja vuosien 2021 - 2022 taloussuunnitelma (10.12.2019)
	Kvalt 10.12.2019 § 84 / Kaupungin TA 2020 ja TS 2021-2022 / Liite nro 2
	Kvalt 10.12.2019 § 84 / Kaupungin TA 2020 ja TS 2021-2022 / Liite nro 3
	Kvalt 10.12.2019 § 84 / Kaupungin TA 2020 ja TS 2021-2022 / Liite nro 4
	Kvalt 10.12.2019 § 84 / Kaupungin TA 2020 ja TS 2021-2022 / Liite nro 5
	Kvalt 10.12.2019 § 84 / Kaupungin TA 2020 ja TS 2021-2022 / Liite nro 6

Kaupunginhallitus	§ 303	25.11.2019
Kaupunginvaltuusto	§ 84	10.12.2019

 

Kaupungin vuoden 2020 talousarvio ja vuosien 2021 - 2022 taloussuunnitelma

 

2246/02.02.00/2019

 

KHALL 25.11.2019 § 303

 

 

 

Kuntalain 110 §:n (10.4.2015 410/2015) mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

 

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

 

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Alijäämän kattamisvelvollisuus on kytketty tilinpäätöksen osoittamaan kertyneeseen alijäämään, ja se on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.

 

Kuntalaissa alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu ja alijäämän kattamisvelvollisuus on ulotettu kuntayhtymiin, kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja konserninäkökulmaa on korostettu kunnan toiminnan ja talouden suunnittelussa ja raportoinnissa. Säännösmuutoksilla on pyritty korostamaan kunnan vastuunkantoa ja turvaamaan toiminnan taloudellinen kestävyys pitkällä aikavälillä.

 

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota.

 

Talousarvio on oikeudellisesti sitova, mutta taloussuunnitelma on vain ohjeellinen muilta osin kuin alijäämän kattamiseksi esitettävien toimenpiteiden osalta.

 

Talousarvion laadinnassa on huomioitu kaupunginvaltuuston strateginen tahtotila, jonka mukaan Pyhäjärven kaupungin ja sen tytäryhtiöiden talouden tasapaino luo edellytykset strategiassa asetettujen tavoitteiden materiaaliselle edistämiselle. Konsernin talouden tasapainon tavoitetilana on, ettei yksikään kuntalain erityisessä vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan talouden tunnusluvuista toteudu tilinpäätöksessä.

 

Kunta voi joutua arviointimenettelyyn ensinnäkin silloin, kun se ei pysty kattamaan taseeseen kertynyttä alijäämää lain 110 §:ssä säädetyssä määräajassa eli viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voi käynnistyä edelleen myös talouden tunnuslukujen raja-arvojen perusteella, jotka mainitaan Kuntalain 118 §:ssä.

 

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan kriteerejä on uudistettu. Uudistetut kriisikuntakriteerit kuvaavat kunnan taloutta eri näkökulmista nykyistä paremmin. Kriisikuntamittariston rakenne säilyy ennallaan, mutta tunnuslukuja ja niiden raja-arvoja on muutettu. Laki tulee voimaan 1.3.2019. Uusia raja-arvoja sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella. Siihen asti sovelletaan, mitä lain voimaan tullessa voimassa olleessa kuntalain 118 §:ssä säädetään.

 

Talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina Pyhäjärven kaupungin talous pysyy kuntalain 118 §:n mukaisten kriisikuntamenettelyä koskevien säännösten mukaisten raja-arvojen paremmalla puolella osittain:

 

- Kunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää määräajassa:

Pyhäjärven kaupungilla ei ole vuoden 2018 taseessa kertynyttä alijäämää.

- Kunnan konsernitaseeseen on kertynyt alijäämää viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1.000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa asukasta kohden:

Pyhäjärven kaupungin vuoden 2018 konsernitaseessa ei ole kertynyttä alijäämää.

 

- Kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena peräkkäisenä vuotena täyttäneet kaikki laissa säädetyt raja-arvot, jotka ovat

1. Kuntakonsernin vuosikate on ilman myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen.

Pyhäjärven kaupungin konsernin vuosikate vuoden 2018 tilinpäätöksessä oli 1.215.334 euroa. Koska Pyhäjärven kaupungin vuoden 2019 talousarvion vuosikate on negatiivinen, arvioidaan myös konsernitilinpäätöksen vuodelta 2019 painuvan negatiiviseksi.

2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti.

Pyhäjärven kaupungin tuloveroprosentiksi vuodelle 2020 on päätetty 21,75 %. Koko maan painotettu keskimääräinen veroprosentti vuodelle 2020 on 19,97 %. Raja-arvona tuloveroprosentille vuonna 2020 on 20,97 %.

3. Asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla.

Pyhäjärven kaupungin kuntakonsernin lainamäärä tilinpäätöksessä 2018 oli 8.065 €/asukas. Koko maan kuntakonsernien keskimääräinen lainamäärä vuonna 2018 oli 6.540 €/asukas. Raja-arvo kuntakonsernin lainamäärälle vuonna 2018 oli 9.810 €/asukas.

4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.

Pyhäjärven kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen vuoden 2018 tilinpäätöksessä oli 69,2 %. Suhteellinen velkaantuneisuus prosentti on noussut kuntakonsernissa, koska Pyhäjärven kaupunki (emoyhtiö) on nostanut lainaa investointien sekä negatiivisen vuosikatteen vuoksi sekä Kiinteistö Oy Rillankivi (tytäryhtiö) uuden 6-kerroksisen asuin-/liikekerrostalon rakentamista varten.

 

Kuntalain 110.3 §:n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

 

Pyhäjärven kaupungin talousarvioesityksessä vuodelle 2020 kunnallisverotulojen kertymäksi on arvioitu 14.800.000 euroa tuloveroprosentin ollessa 21,75 %. Talousarviovuoden kiinteistöverokertymäksi on arvioitu 1.270.000 euroa sekä yhteisöveron tuotoksi 4.500.000 euroa.

 

Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän vuonna 2020 yhteensä 17.940.000 euroa. Talousarviovuonna 2020 Pyhäjärven kaupunki on saajana verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa. Erona aiempiin vuosiin vuonna 2020 kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta. Uudistus yksinkertaistaa järjestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä. Valtionosuuspäätös annetaan kuluvan vuoden lopussa.

 

Talousarvioesityksessä ulkoiset toimintatuotot ovat 3.764.563 euroa sekä toimintakulut ovat 43.859.986 euroa. Toimintakatteeksi muodostuu -40.095.423 euroa. Vuosikate on talousarvioesityksessä -1.514.423 euroa. Poistojen ja poistoeromuutoserien jälkeen vuoden 2020 talousarvion tilikauden alijäämäksi jää -3.138.848 euroa.

 

Pyhäjärven kaupunki aloitti rakennemuutokseen varautumisen vuoden 2016 keväällä. Talouden tasapainottamistoimikunta aloitti toimintansa, jonka johdosta kaupunginvaltuusto hyväksyi 20.6.2016 ensimmäisen tasapainottamisohjelman vuosille 2016 - 2019. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.6.2018 § 51 Pyhäjärven kaupungin talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2019 - 2021. Talouden tasapainottaminen tulee jatkumaan vuoden 2020 aikana.

 

Talousarvioesityksessä vuodelle 2020 investointien yhteismääräksi on arvioitu 1,34 M€:a. Suurin investointi tulevana vuonna on keskuskoulun korjausinvestointi.

 

Pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi arvioidaan tuloslaskelman ja investointien talousarvioesitysten mukaan 5,9 M€. Vuoden 2020 talousarviotietojen mukaan Pyhäjärven kaupungin lainakanta 31.12.2020 olisi yhteensä noin 33 M€ sekä asukasta kohti laskettuna noin 6.470 €/asukas.

 

Tekninen lautakunta on käsitellyt 5.11.2019 § 58 toimialansa talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen. Sivistyslautakunta on käsitellyt talousarvioasiaa 5.11.2019 § 86.

 

Kaupunginhallitus päätti 1.7.2019 § 187 Pyhäjärven kaupungin laadintaohjeista talousarvioon vuodelle 2020 sekä taloussuunnitelmaan vuosille 2021 - 2022.

 

Kaupunginhallituksen ja johtoryhmän talousarvioseminaari järjestettiin 8.11.2019. Seminaarissa käsiteltiin talousarviota laadinnan sen hetkisessä tilanteessa. Valmistelijat saivat myös seminaarissa ohjeistusta talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan.

 

Liitteenä nro 4

- Pyhäjärven kaupungin vuoden 2020 talousarvio sekä vuosien 2021 - 2022 taloussuunnitelma.

 

 

Kaupunginjohtajan päätösehdotus:

 

Kaupunginhallitus hyväksyy Pyhäjärven kaupungin vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2021 - 2022 taloussuunnitelman sekä päättää esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

 

Kaupunginhallitus päättää antaa hallintotoimelle oikeuden tehdä teknisiä korjauksia talousarviokirjaan.

 

Päätös:

 

Pauliaukusti Haapanen esitti, että taloussuunnitelmasta vuodelta 2022 investointien kustannuspaikalta 648 "Kulttuurin ja liikunnan monitoimitalo" varattu 1.120.000 €:n määräraha siirretään vuodelle 2020.

 

Eeva-Riitta Pappila ja Heikki Koski kannattivat esitystä. Pauliaukusti Haapanen veti esityksensä pois. Heikki koski veti kannatuksensa pois.

 

Pauliaukusti Haapanen poistui kokouksesta klo 18.35.

 

Asko Kauranen esitti, että investointeihin Honkavuoren hiihtokeskuksen parkkipaikkojen ja huoltohallin rakentamiseen varataan 165.000 €:n määräraha vuoden 2020 talousarvioon. Esitys koskee vain investointia.

Heikki Koski ja Eeva-Riitta Pappila kannattivat esitystä.

 

Raija Leppäharju esitti sivistystoimen vuoden 2020 talousarvioon 5.000 €:n määrärahan oppilaiden iltapäivän välipalan monipuolistamiseen. Jorma Leskinen kannatti esitystä.

 

Jorma Leskinen ja Raija Leppäharju kannattivat kaupunginjohtajan päätösesitystä.

 

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosehdotusta asiasta, Asko Kaurasen ja Raija Leppäharjun, joten on suoritettava kaksi äänestystä.

 

Puheenjohtaja teki äänestysjärjestys ja -tapaesityksen. Äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen äänestysjärjestyksestä ja -tavasta.

 

Ensimmäisessä äänestyksessä Asko Kaurasen esitys: Investointeihin Honkavuoren hiihtokeskuksen parkkipaikkojen ja huoltohallin rakentamiseen varataan 165.000 € määräraha vuoden 2020 talousarvioon.

 

Suoritetussa äänestyksessä Asko Kaurasen esitystä kannattivat Asko Kauranen, Eeva-Riitta Pappila, Heikki Koski. Kaupunginjohtajan päätösehdotusta (pohjaehdotusta) kannattivat Jorma Leskinen ja Raija Leppäharju.

 

Puheenjohtaja totesi ensimmäisen äänestyksen tulokseen viitaten, että Asko Kaurasen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi äänestyksen tuloksena 3-2, poissa kaksi.

 

Jorma Leskinen ja Raija Leppäharju jättivät asiaan kirjalliset eriävät mielipiteet kirjattavaksi pöytäkirjaan.

 

Pöytäkirjan liitteenä nro 2

- kirjalliset eriävät mielipiteet.

 

Puheenjohtaja teki äänestysjärjestys ja -tapaesityksen. Äänestys suoritetaan kädennostoäänestyksenä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen äänestysjärjestyksestä ja -tavasta.

 

Toisessa äänestyksessä Raija Leppäharjun esitys:

Raija Leppäharju esitti sivistystoimen talousarvioon 5.000 €:n määrärahan oppilaiden iltapäivän välipalan monipuolistamiseen.

 

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan päätösehdotusta (pohjaehdotus) kannattivat Asko Kauranen, Heikki Koski ja Eeva-Riitta Pappila. Raija Leppäharjun esitystä kannattivat Raija Leppäharju ja Jorma Leskinen.

 

Puheenjohtaja totesi toisen äänestyksen tulokseen viitaten, että kaupunginjohtajan päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi äänestyksen tuloksena 3-2, poissa kaksi.

 

Kaupunginhallitus hyväksyi muilta osin Pyhäjärven kaupungin vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2021 - 2022 taloussuunnitelman sekä päätti esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaupunginjohtajan päätösehdotuksen mukaisesti.

 

 

KVALT § 84

 

 

Liitteenä nro 6

- Pyhäjärven kaupungin vuoden 2020 talousarvio sekä vuosien 2021 - 2022 taloussuunnitelma

 

Liitteenä nro 6A

- kirjalliset eriävät mielipteet.

 

Päätös:

 

Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi esitteli kaupungin toiminnan ja talouden perusteita talousarviovuonna 2020 ja suunnitelmavuosina 2021-2022 .

 

Pyhäjärven kaupungin tytäryhtiöiden vuoden 2020 talousarviota ja toimintaa esittelivät:

 

PyhäNet Oy: Hallituksen puheenjohtaja Ilpo Karvonen

Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy: Hallituksen puheenjohtaja Erkki Kärkkäinen

Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy: Toimitusjohtaja Henrik Kiviniemi

Kiinteistö Oy Rillankivi: Hallituksen puheenjohtaja Mauri Parttimaa

 

Pyhäjärven kaupungin vuoden 2020 talousarvion esittelivät:

Hallintotoimi: Talous- ja hallintojohtaja Sari Nissilä, talouden toteutuminen ja talouden tunnusluvut, hallintotoimi

Elinkeinojen kehittäminen: Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi

Alueelliset maaseutupalvelut: Maaseutujohtaja Pasi Liikanen

Sivistystoimi: Sivistysjohtaja Jukka Lehtosaari

Tekninen toimi ja investoinnit: Tekninen johtaja Sami Laukkanen

 

Valtuuston puheenjohtaja ilmoitti, että 8.12.2019 Pyhäjärven SOS.DEM valtuustoryhmän puheenjohtajaksi kuluvan valtuustokauden loppuun saakka on valittu Mirja Hynninen ja varapuheenjohtajaksi Hanna-Reetta Majava.

 

Kaupunginvaltuusto piti kokoustauon ajalla klo 19.32-19.45.

 

Puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuudon. Läsnäololuettelo on liitteenä nro 2.

 

Taimi Nurminen poistui kokouksesta 19.43.

 

Ryhmäpuheenvuorot:

Asko Kauranen, Keskustan valtuustoryhmä

Raija Leppäharju; Kansanliike Pyhäjärven valtuustoryhmä

Jorma Leskinen, Vasemmistoliitto

Mirja Hynninen, Pyhäjärven SOS.DEM valtuustoryhmä

Pauliaukusti Haapanen, Kristillisdemokraatit

Kjell Kurtén, Suomen ruotsalainen kansanpuolue

 

Jarmo Halonen esitti, että vuosien 2021-2022 taloussuunnitelmaan investointien kustannuspaikalle 648 "Kulttuurin- ja liikunnan monitoimitalo" varattu 1.120.000 €:n määräraha siirretään vuodelle 2020. Määrärahan siirron yhteydessä päivitetään kaupungin toimintasuunnitelma vastaamaan kyseessä olevaa siirtoa. Esitystä kannattivat Eeva-Riitta Pappila ja Juha Liuska.

 

Aila Kauranen esitti, että Honkavuoren hiihtokeskuksen parkkipaikan ja huoltorakennuksen rakentamiseen varattu 165.000 €:n määräraha poistetaan vuoden 2020 talousarviosta. Esitystä kannattivat Raija Leppäharju, Jorma Leskinen, vasemmistoryhmä, Harri Lehto ja Markku Kärkkäinen.

 

Eeva-Riitta Pappila esitti, että avustuksiin, lomituspalveluihin maatalousyrittäjille vuoden 2020 talousarvioon palautetaan vähennetty 1.500 €:n määräraha (10%). Esitystä kannatti Mirja Hynninen.

 

Raija Leppäharju, Kansanliike Pyhäjärvi valtuustoryhmä esitti, että vuoden 2020 sivistystoimen talousarvioon varataan 5.000 € määräraha välipalaan koululaisten välipalaruokailun monipuolistamiseen. Esitystä kannatti Jorma Leskinen ja Martti Savolainen.

 

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty neljä kaupunginhallituksen pohjaehdotuksesta poikkeavaa kannatettua muutosehdotusta, joten asiasta on äänestettävä suoritettava neljä äänestystä.

 

Ensimmäisessä äänestyksessä puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen pohjaehdotusta äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Jarmo Halosen esitystä, että vuosien 2021-2022 taloussuunnitelmaan investointien kustannuspaikalle 648 "Kulttuurin- ja liikunnan monitoimitalo" varattu 1.120.000 €:n määräraha siirretään vuodelle 2020, äänestävät "EI".

 

Puheenjohtajan esittämä äänestysesitys ja äänestystapa hyväksyttiin.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin neljätoista (14) "JAA" ääntä, yksitoista (11) "EI" ääntä ja yksi (1) tyhjä.

 

Puheenjohtaja totesi äänestystulokseen 14-11, 1 tyhjä viitaten, että kaupunginvaltuuston päätökseksi on tullut kaupunginhallituksen pohjaehdotus.

 

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 3.

 

Toisessa äänestyksessä puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen pohjaehdotusta äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Aila Kaurasen esitystä, että Honkavuoren hiihtokeskuksen parkkipaikan ja huoltorakennuksen rakentamiseen varattu 165.000 €:n määräraha poistetaan vuoden 2020 talousarviosta, äänestävät "EI".

 

Puheenjohtajan esittämä äänestysesitys ja äänestystapa hyväksyttiin.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin seitsemäntoista (17) "JAA" ääntä ja yhdeksän (9) "EI" ääntä.

 

Puheenjohtaja totesi äänestystulokseen 17-9 viitaten, että kaupunginvaltuuston päätökseksi on tullut kaupunginhallituksen pohjaehdotus.

 

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 4.

 

Kolmannessa äänestyksessä puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen pohjaehdotusta äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Eeva-Riitta Pappilan esitystä, että "avustuksiin, lomituspalveluihin maatalousyrittäjille vuoden 2020 talousarvioon palautetaan vähennetty 1.500 €:n määräraha (10 %), äänestävät "EI".

 

Puheenjohtajan esittämä äänestysesitys ja äänestystapa hyväksyttiin.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi (5) "JAA" ääntä, kaksikymmentä (20) "EI" ääntä ja yksi (1) tyhjä.

 

Puheenjohtaja totesi äänestystulokseen 5-20, 1 tyhjä viitaten, että kaupunginvaltuuston päätökseksi on tullut Eeva-Riitta Pappilan esitys.

 

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 5.

 

Neljännessä äänestyksessä puheenjohtaja esitti äänestystavaksi nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen pohjaehdotusta äänestävät "JAA" ja ne, jotka kannattavat Raija Leppäharjun, Kansanliike Pyhäjärvi valtuustoryhmän esitystä, että vuoden 2020 sivistystoimen talousarvioon varataan 5.000 € määräraha välipalaan

koululaisten välipalaruokailun monipuolistamiseen, äänestävät "EI".

 

Puheenjohtajan esittämä äänestysesitys ja äänestystapa hyväksyttiin.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin yksitoista (11) "JAA" ääntä, neljätoista (14) "EI" ääntä ja yksi (1) tyhjä.

 

Puheenjohtaja totesi äänestystulokseen 11-14, 1 tyhjä viitaten, että kaupunginvaltuuston päätökseksi on tullut Raija Leppäharjun, Kansanliike Pyhäjärvi valtuustoryhmän esitys.

 

Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä nro 6.

 

Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, että voidaanko vuoden 2020 talousarvio ja vuosien 2021-2022 taloussuunnitelma hyväksyä tehdyillä muutoksilla.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2021-2022 taloussuunnitelman.

 

Puheenjohtaja totesi Pyhäjärven kaupungin TA 2020 tuloksen seuraavasti:

Tuloslaskelma / toimintakate -40.101.923 euroa

Tuloslaskelma / vuosikate - -1.520.923 euroa

Tilikauden alijäämä -3.145.348 euroa

Investoinnit, netto -1.506.750 euroa

 

Sami Laukkanen poistui kokouksesta klo 20.57.

 

Pöytäkirjan liitteenä nro 7

- kirjalliset eriävät mielipiteet.

 

Arkistokohdassa Df säilytetään

- Pyhäjärven kaupungin vuoden 2020 talousarvio ja vuosien 2021 - 2022 taloussuunnitelma.