---

Perusturvalautakunta

§ 108

27.10.2004

LAUSUNTO NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUSELVITYKSIIN

1026//2004

PETU § 108
Nivala-Haapajärven seutukunnissa on laadittu seutukunnan terveystoimen palvelurakenteen uudistamista koskeva selvitys (liitetiedosto: Selvitys / Mawell Oy) ja sosiaalitointa koskeva selvitys (liitetiedosto: Selvitys/ Jarmo Kivimäki).
Selvitykset perustuvat projekteja aloitettaessa tehtyihin nykytilan analyyseihin ja eri henkilöstöryhmien kanssa käytyihin keskusteluihin. Selvitystyön ohjausryhmänä on toiminut Nivala-Haapajärven seutukuntahallitus käytännön johtoryhmänä seutukunnan hyvinvointitiimi vahvistettuna perusturvalautakuntien puheenjohtajilla ja ammattijärjestöjen edustajilla.

Kummassakin selvityksessä kehittämistoimenpiteinä esitetään palvelujen jakamista kunnallisesti toteutettaviin ns. lähipalveluihin ja yhteistyönä toteutettaviin ns. erityispalveluihin, seudullisiin palveluihin . Seudullisten palveluiden järjestäminen on mahdollista kuntakohtaisella vastuulla, jolloin jokin kunta ottaa vastuulleen sovitun palvelun järjestämisen ja muut sitoutuvat ostamaan ko. palvelua. Kuntakohtaisella vastuulla palvelujen järjestäminen on nähty mahdollisena kuntakohtaista erityisosaamista hyväksikäyttäen

Lähipalvelut kotikunnassa ovat peruspalveluita joita asiakkaat tarvitsevat jatkuvasti, mahdollisesti päivittäin. Palvelun on oltava kotikunnassa ja mahdollisimman lähellä asiakasta. Lähipalvelut ovat kotiin annettavia palveluita tai kunnassa sijaitsevassa palveluyksikössä annettavia palveluita. Selvityksissä on määritelty millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja pidetään lähipalveluina ja sellaisia selvityksen mukaan ovat mm.sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelut, perussosiaalityö,, kuntouttavan työtoiminnan mukaiset tehtävät, lapsiperheiden kotipalvelut, toimeentulotukilain mukaiset tehtävät, omaishoidon tuki, kotihoitopalvelut, tukipalvelut, palveluasuminen ja ikäihmisten laitoshoito sekä lasten päivähoitopalvelut. Kunnissa tuotettavista terveyspalveluista niiden eri toimialueilla kuten esimerkiksi neuvolan, fysioterapian ja kuntoutuksen, vuodeosaston, avovastaanoton, laboratorion, röntgenin sekä hammashuollon palveluissa osa on selkeästi kunnissa tuotettavaa lähipalvelua, jonka asiakkaat saavat palveluna omalta terveysasemalta.

Kuntien tuottamien ja järjestämien lähipalveluiden kehittämistyö aloitetaan perustamalla palvelukohtaiset harmonisointityöryhmät. Järjestäytyneiden työryhmien tehtävänä on muun muassa laatia ko. lähipalvelun palvelukuvaus, sopia työkäytännöistä ja kriteereistä palvelun piiriin pääsyyn, palveluaikaodotuksista, yhteisestä maksujen taksapolitiikasta, tuotteistuksesta sekä ehdotuksista kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä.
Lähipalvelutyöryhmät koostuvat kuntien lähipalvelukohtaisista vastuuhenkilöistä ja Kukin perusturvajohtaja sekä sosiaali- ja terveysjohtaja vastaa, sovitun jaon mukaisesti, työryhmän ohjauksesta ja harmonisointityön etenemisestä.. Lähipalvelujen kehittämistyössä kunnittain sitoudutaan lähipalvelujen järjestelmälliseen yhdenmukaistamistyöhön, jolla pyritään saamaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluihin samanlaisia toimintamalleja ja käyttöön hyviä käytäntöjä. Lisäksi pyritään takaamaan tasa-arvoinen kohtelu ja samanlainen palvelujen laatu asiakkaalle asiointikunnasta riippumatta.

Erityispalveluina selvityksissä pidetään sosiaalihuollon osalta palveluita, joiden tuottaminen vaatii erityisosaamista ja erityistä perehtyneisyyttä. Kysymys on usein erityislainsäädännön alaisesta toiminnasta jota ei ole järkevää tai edes mahdollista ylläpitää joka kunnassa ja erityispalveluita voidaan myös luonnehtia siten, että ne ovat harvemmin tarvittavia ja kohdentuvat lähipalveluita pienempiin asiakasryhmiin. Terveydenhuollon raportissa seudullisina erityispalveluina pidetään sellaisia palveluita, joiden järjestäminen edellyttää pientä kuntaa suurempaa väestömäärää palvelutarpeen ja asiantuntemusvaatimusten taikka tarvittavien investointien perusteella. Seudulliset palvelut ovat seutukunnallisina palvelukokonaisuuksina, toiminnallisina kokonaisuuksina tai erikoisosaamisalueina kuntien välistä yhteistyötä tiivistämällä nykyistä suuremmille väestöpohjille tuotettavia palveluita. Seudulliset palvelut voivat olla lähipalveluna kunnassa tai etäisyydet huomioiden sovitulla tavalla seutukunnan alueella järjestettyä palvelua.

Esimerkkinä sosiaalihuollon erityispalveluista mainitaan mm.
1. Lastensuojelun vaativimmat tehtävät, joita ovat näitä ovat huostaanottojen valmistelutyö, juridiikka, sijaishuoltopaikat ja –sijoitukset, hoitoneuvottelut ja jälkihuolto.

2. Isyyslain, lain lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta, lain lapsen elatuksesta ja elatusturvalain mukaisen tehtäväkokonaisuuden hoito.

3. Vammaispalvelut sisältäen lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä lain kehitysvammaisten erityishuollosta mukaiset tehtävät.

4. Psykososiaaliset palvelut sisältäen perheneuvolapalvelut, mielenterveysneuvolapalvelut ja A-klinikkapalvelut.

5. Keskitetty hoiva- ja hoitopalveluostamisen osaaminen.

6. Sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut.

7. Sovittelutoiminta

1.Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, koostuu eri terveyspalvelualueiden toimintakokonaisuuksista; ennaltaehkäisevä terveydenhoito, ennaltaehkäisevä hammashoito, perhevalmennus, infektioiden ehkäisy ja hoito, kuntouttava hoitotyön malli,

2.Erikoisosaaminen, mikä koostuu eri terveyspalvelualueiden erikoisosaamistarpeista; erikoislääkäripalvelut, ravintoterapia, toimintaterapia, jalkaterapia, inkontinenssihoidot, lymfaterapiat, vaativan kuntoutuksen jaksot, alkoholistien katkaisuhoito ja hoitoprosessin määrittely,

3.Hammashuolto; vähintään päivystyksen aikaisen toiminnan määritteleminen, hammashuollon palvelujen saaminen työssäkäynti /opiskelupaikkakunnalta,

4.Päivystys; päivystyksen aikaisten palvelujen järjestäminen seutukunnan alueelle yhteistyössä yhteisten toimintamallien mukaisesti,

5.Yhteishankinnat; lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden seudullinen hankkiminen,

6.Henkilöstön osaaminen; koulutusten järjestäminen, sekä henkilöstön rekrytointi yhteistyössä.

Seudullisten palveluiden järjestäminen on mahdollista kuntakohtaisella vastuulla, jolloin jokin kunta ottaa vastuulleen sovitun palvelun järjestämisen ja muut sitoutuvat ostamaan palvelua. Kuntakohtaisella vastuulla soveltuvilla alueilla palvelujen järjestäminen on nähty mahdollisena kuntakohtaista erityisosaamista hyväksikäyttäen

Seutukunnan kunnilta on pyydetty lausuntoa ko. selvityksiin.

Selvitysasiakirjat ovat olleet perusturvassa tutustuttavina ja ne on käsitelty perusturvan esimiesten kokouksessa 11.10.2004. Esimiehet korostivat paikallisen perusturvan yhtenäisyyttä ja sen kehittämisen tärkeyttä, kiinnittivät huomiota raportin virheellisyyksiin ja epätarkkoihin ja epäajankohtaisiin tietoihin ja huomauttivat, ettei esimerkiksi kunnan kehitysvammahuollon ja mielenterveystyön ammattilaisia ole kuultu lainkaan selvityshenkilöitten toimesta. Esimiesten käsitykset jaosta peruspalveluihin ja erityispalveluihin eivät olleet täysin yhden suuntaisia. Lisäksi esimiehet kiinnittivät huomiota siihen, että palvelujen ”harmonisoimisessa” tulee ottaa huomioon paikalliset esim. väestörakenteesta yms. johtuvat erityistarpeet.


Ehdotus:

Perusturvajohtaja ja johtava lääkäri: Lausuntonaan perusturvalautakunta esittää seuraavaa:

1.Selvitysosa: Perusselvityksen osalta raportit ovat vanhentuneita jo ilmestyessään ja sisältävät vanhentunutta, virheellistä ja epätarkkaa tietoa. Lisäksi raporttien tiedot eivät ole vertailtavissa, koska esim. kustannukset eivät ole tarvevakioituja (eivät huomioi väestörakenteen, sairastavuuskertoimen yms. vaikutusta ) ja hallinnolliset järjestelyt eri kunnissa ovat erilaisia ( esim. ketkä luetaan vuodeosaston henkilökuntaan /kotihoidon henkilökuntaan/palveluasumisen henkilökuntaan).

2.Perusturvan kokonaisuus: Kaikki selvitykset (sosiaali- ja terveystoimen ja ympäristöterveydenhuollon) on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena ja periaatepäätökset tulisi tehdä siten, etteivät ne vaikeuta paikallista yhteistyötä ja sen kehittämistä. Pyhäjärven perusturva on vasta perustettu ja sen paikallisen yhteistyön kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää.

3.Kehittämisehdotukset/ paikalliset lähipalvelut/ seudullisesti tuotettavat palvelu/ harmonisointityö:
Jako paikallisesti tuotettaviin lähipalveluihin ja erityispalveluihin on periaatteessa oikeansuuntainen linjaus, mutta lopullinen jako voi tapahtua vasta eri palvelujen jatkoselvittelyjä varten perustettavien työryhmien työn jälkeen, kun kaikkien toimijoiden kuuleminen on suoritettu ja tarvevakioidut laskelmat on tehty.
Vasta tämän työn jälkeen voi syntyä yhteisymmärrys siitä, mitkä ovat seudullisesti tuotettavia erityispalveluja, jotka tuotetaan kuntien välisellä yhteistyöllä. Yhteistyön toivotaan organisoituvan kuntien yhtäpitävin sopimuksin ns. vastuukuntaperiaatetta käyttäen, jossa jokaiselle seutukunnan kunnalle on löydettävä omaan osaamiseen ja vahvuuteen perustuva vastuualue.

Palvelujen harmonisointityö tulisi aloittaa kuntien hallinnollisten organisaatioitten / hallinnollisten rakenteiden harmonisoimisella. Ts. jako eri vastuualueisiin ja kustannuspaikkojen sisällyttäminen niihin tulisi olla suurin piirtein samanlainen. Kovin suuri kirjavuus palvelujen hallinnollisessa organisoimisessa vaikeuttaa yhteistyötä käytännön arjessa ja vaikeuttaa jopa yhteistyöryhmien /harmonisointityöryhmien perustamista.

Harmonisointityötä tehtäessä on huomioitava kuntien asukkaiden erilaiset tarpeet ja kuntien mahdollisesti erilaiset taloudelliset resurssit. Helpointa olisi aloittaa yhteisen maksu- ja normipolitiikan laatimisesta sekä palvelujen piiriin pääsemisen kriteerien laatimisesta ja se ehdittäneen suorittaa vuoden 2005 talousarviokäsittelyyn mennessä. Yhteisen laatupolitiikan laatiminen ei onnistune niin nopeasti kuin raportissa esitetään.

4.Kehittämistyö: Kehittämistyön jatkaminen laajalla rintamalla vaatii kaikkien kuntien yhtäpitävät päätökset ja sitoutumisen. Kunnilla on peruspalveluissa juridinen toimijan rooli ja vastuu, joten kehittämistyön johdon tulee olla alueen kuntien käsissä. Perusturvajohtajat ja johtavat lääkärit johtavat prosessia ja ohjausryhmänä toimii kuntien kuntajohtajista koottu ohjausryhmä.

5.Ympäristöterveydenhuolto: Ympäristöterveydenhuollon alueella on oma projekti, jossa on kartoitettu ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkäripalvelujen järjestämistä seudullisena yhteistyönä. Mikäli ympäristöterveydenhuollossa ei päästä seudulliseen sopimukseen esitetään kehitettäväksi paikallista yhteistyötä yhdistämällä eläinlääkäripalvelut ympäristöterveydenhuoltoon.

Päätös:

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.