Voimassa olevan kaavan mukaisen korttelin 1037 tontin 2 kerrosluku III voidaan tarkistaa asemakaavan muutoksessa kerrosluvuksi II kuten ratahallintokeskus lausunnossaan esittää. Näin voidaan vähentää mahdollisen tärinän aiheuttamaa resonanssia rakennuksessa. Kaksikerroksinen rakennus soveltuu hyvin tontille, sillä se täydentää Palotien varrella olevien kaksikerroksisten rakennusten muodostamaa kokonaisuutta.

Asemarakennus muodostaa radan varren muiden rakennusten, puiston, vesitornin ja ajoväylän kanssa aluekokonaisuuden, joka alueelle tehdyn rakennusten inventoinnin mukaan on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Rakennus on mainittu myös Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten luettelossa. Tästä johtuen asemarakennus, muut radan varren rakennukset sekä vesitorni tulisi esittää asemakaavan muutoksessa suojeltavina rakennuksina.

Kaavoittajan vastine:
Ollintien esittäminen LT-alueeksi luonnosvaiheessa johtuu kaavoittajan tekemästä piirtämisvirheestä.

Ympäristöministeriön alustavassa ’asemakaavamerkinnät ja –määräykset’ opasluonnoksessa 29.10.2001 todetaan: ’Kun muutetaan rakennuslain nojalla voimaan tulleita rakennuskaavoja, jotka ovat maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tullessa muuttuneet asemakaavoiksi, niihin ei sovelleta 83 §:n 4 momentin liikennealueen ehtoja ellei liikenneverkossa tai maankäytössä tapahdu kaavoituksesta johtuen liikenneväylän kannalta olennaisia muutoksia. … Siirtymäsäännös on voimassa vuoteen 2010 saakka, jolloin liikennealueen ehdot tulevat voimaan kaikissa kaavan muutoksissa. … Niillä yleisillä teillä, joihin asemakaavaa muutettaessa ei tarvitse siirtymävaiheessa soveltaa uusia liikennealueen ehtoja ja jotka eivät niitä täytä, käytetään näillä teillä yleensä ennestäänkin olevia LYT- tai LYS-merkintöjä.’

Asemakaavan muutoksessa ei esitetä muutoksia Ollintielle. Näin ollen Ollintie on tarkoituksenmukaista osoittaa LYT-alueena samalla tavoin kuin voimassa olevassa asemakaavassa.

Kaavoittajan vastine:
Tila 16:166 sekä tila 16:49 ovat molemmat Pyhäjärven osuuspankin omistuksessa. Korotettu kevytliikenteen väylän näillä tonteilla sijaitseva osa voi säilyä tonteilla edelleenkin, jos omistaja niin haluaa. Tontin omistaja vastaa myös pysäköinnin järjestämisestä tontilla.

Ehdotus:

Maanmittausteknikko: Lautakunta yhtyy kaavoittajan vastineeseen eikä Pyhäjärven Osuuspankin esitys aiheuta muutosta kaavaan.

4.
Pohjois-Pohjanmaan museo esittää asemakaavan suojelumerkintöjen esittämistä alueelle tehtävän rakennusten inventoinnin perusteella.

Kaavoittajan vastine:
Rakennukset on inventoitu kesän aikana. Inventoinnin tulokset otetaan huomioon asemakaavan muutosehdotusta laadittaessa.

Ehdotus:

Maanmittausteknikko: Lautakunta yhtyy kaavoittajan vastineeseen ja rakennusten inventointien tulokset otetaan huomioon asemakaavan muutosta laadittaessa.

5.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus esittää kaavaan luonnoksen kaavamerkintöjä ja –määräyksiä tarkempia rakentamista, paikoitusalueiden ja istutusten sijaintia osoittavia merkintöjä, jotta saataisiin aikaiseksi viihtyisää ja tasapainoista taajamaympäristöä. Rakentamisen ja teollisuusalueen ulkovarastoinnin sijoittamisen kaavaohjauksessa tulisi ottaa huomioon myös tärkeiden järvinäkymien säilyminen. Ympäristökeskus esittää taajamakuvan kehittämisen tarkastelemista kaava-aluetta laajemmalta alueelta ja tutkimaan tarkempien rakentamistapaa, julkisivumateriaaleja, kattomuotoja, värejä ym. koskevien määräysten liittämistä kaavaan.

Ympäristökeskuksen mielestä asuin- ja liikerakennusten korttelialueiden sisäiset järjestelyt ovat ratkaisevassa asemassa taajaman ympäristön viihtyisyyden luomisessa. Autopaikkojen määrä ja tarvittaessa niiden sijoittelu korttelialueilla tulee tutkia jatkosuunnittelussa.

Ympäristökeskus pitää tärkeänä, että kevytliikenteen yhteyksiä torin ympäristöön taajama-alueen eri suunnilta tutkitaan. Ympäristökeskuksen mielestä tori, linja-autoasema sekä niihin liittyvä puisto muodostavat keskusta-alueen sydämen, josta voisi muodostua helposti saavutettava ja viihtyisä istuskelu- ja kävely-ympäristöä.

Lisäksi ympäristökeskus toteaa, että asema-alueen asuin- ja asemarakennuksen suojelu säilyttää tärkeän osan alueen vähäisestä kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuskannasta. Ympäristökeskus arvelee rakennuskannan inventoinnin antavan lisätietoa kaavaratkaisun pohjaksi.

Kaavoittajan vastine:
Rakentamistapaohjeet ovat hyvä keino ohjata keskustan rakentumista taajamakuvaa parantavaan suuntaan. Kunnan ja konsultin välisessä sopimukseen ei kuitenkaan sisälly rakentamistapaohjeiden laatimista, mistä syystä asemakaavan muutoksen ohjausvaikutus jää asemakaavamerkintöjen ja –määräysten varaan.

Asemakaavamuutosehdotukseen osoitetaan autopaikat ja korttelialueiden sisäiset järjestelyt kaavamerkinnöin. Myös linja-autoaseman, torin ja lähipuiston toiminnan järjestämistä sekä saavutettavuutta tutkitaan ehdotusvaiheessa.

Keskustan rakennusten inventointi on tehty kesällä 2002. Inventoinnissa on todettu asemarakennuksen, radan varren asuinrakennusten ja vesitornin muodostavan kulttuurihistoriallisesti arvokaan kokonaisuuden. Tästä johtuen rakennukset sekä ympäristö osoitetaan asemakaavan muutoksessa suojelumerkinnöin. Inventoinnin mukaan myös paloasema, Torkkolantien korttelin 1037 tonttien 4 ja 5 päärakennukset, korttelin 1040 tontilla 2 oleva makasiini ja Ollintien varrella korttelissa 1041 toisena olevan tontin rakennukset omaavat arvoja, joiden perusteella rakennukset osoitetaan asemakaavan muutoksessa suojeltavina rakennuksina.

Rakennusinventoinnissa todetaan, että Palotien korttelissa 1037 tontilla 2 olevan rakennuksen arvokkain osa on sen vanha eteläpäätyyn sijoittuva osa, joka edustaa keskustan vanhimpia rakennuksia. Rakennuksen pihapiiri on perinteen mukainen, mutta villiintynyt. Rakennuksen säilymisedellytykset näyttävät inventoinnin mukaan olevan vähäiset, mistä johtuen rakennusta ei osoiteta suojeltavaksi. Jos omistaja kuitenkin haluaa säilyttää vanhan rakennuksen on se asemakaavan muutoksen mukaan mahdollista.
Korttelissa 1036 Palo- ja Ollintien liittymässä olevalla tontilla on kaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta, Osula ja Kirjakauppa. Rakennusten inventoijan mukaan molemmat rakennukset ovat osana Ollintien tienvarsinäkymää, jonka nämä rakennukset muodostavat yhdessä korttelin 1037 tontilla 5 olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kanssa. Taajamakuvan kerroksellisuuden kannalta olisi edellä mainitusta johtuen suotavaa, että Osula ja Kirjakauppa säilyisivät.

Tontilla oleva mansardikattoinen Kirjakauppa on melko huonossa kunnossa ja tämänhetkisen tiedon mukaan sen omistaja on suunnitellut rakennuksen korvaamista uudella rakennuksella. Kaupunginvaltuusto on päättänyt 28.2.2000, että kyseessä oleva voimassa olevan kaavan mukainen tontti 3 jaetaan kahdeksi tontiksi ja että asemakaavamuutoksessa molemmille tonteille esitetään rakennusoikeutta tasapuolisesti teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti.

Tontin jakaminen kahdeksi erilliseksi tontiksi ja yhtä suuren rakennusoikeuden osoittaminen molemmille tonteille ei mahdollista Kirjakaupan säilymistä. Tästä johtuen tontin rakennuksista ainoastaan Osula osoitetaan suojeltavana rakennuksena.

Korttelissa 1041 kaupungintalo on todettu rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti merkittäväksi. Rakennusta pidetään selkeänä esimerkkinä aikansa rakentamisesta ja tärkeänä osana kaupungin toimintahistoriaa. Rakennusinventoijan mukaan kaupungintalo portaineen tulisi säilyttää. Koska kaupungintalon saneerauksen asemapiirroksen mukaan portaita korjataan, asemakaavaehdotuksessa vain kaupungintalo osoitetaan suojeltavana rakennuksena.