---

Ympäristölautakunta

§ 12

13.03.2003

AHOLA PEKKA, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJAN LAAJENTAMINEN

246/1.125/2003

YMPLTK § 12

Lupanumero 1/2003
Päätös ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisessa asiassa.
Päätös on julkipantu 19.3.2003.
Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2003.

ASIA
Päätös on annettu ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee eläinsuojan laajentamista Pyhäjärven Mäkikylällä tilalla Palola RN:o 78:17.

Ympäristölupapäätöstä harkittaessa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitetut luvan myöntämisen edellytykset.

ASIAN VIRELLETULO
Hakemus on jätetty Pyhäjärven kaupungin ympäristölautakunnalle 3.6.2002.

HAKIJA JA OSOITE
Pekka Kalevi Ahola
Lammintie 140
86800 PYHÄSALMI

LAITOS JA SEN SIJAINTI
Kylä: Mäkikylä
Tila: Palola RN:o 78:17
Lammintie 133
86800 PYHÄSALMI

LAITOKSEN YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUDEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 §, ympäristönsuojeluasetus 1 § 11 a, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 210 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa.

TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Pyhäjärven kaupungin ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen, sillä eläinsuoja vastaa lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vähintään 210 ja enintään 1000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa.

LAITOKSEN MUUT LUPAPÄÄTÖKSET
Rakennukselle ei ole vielä myönnetty rakennuslupaa.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muita maankäyttörajoituksia.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖN TILA, YMPÄRISTÖN LAATU
Tila ja pellot sijaitsevat haja-asutusalueella maatalousvaltaisella alueella Mäkikylässä. Eläinsuojasta on matkaa Haudanlampeen n. 300 m. Lannanlevitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Talousvesi kiinteistölle otetaan omasta kaivosta ja kaupungin vesijohtoverkosta.

YMPÄRÖIVÄT KIINTEISTÖT JA NIIDEN HALTIJAT
RN:o Omistaja ja yhteystiedot
31:25 OKSANEN, TEUVO URPO, MARJONIEMENTIE 11, 86800 PYHÄSALMI
31:29 MATILAINEN, TOIVO MATTI, TUNTURITIE 20 A 7, 86800 PYHÄSALMI
31:30 MATILAINEN, JARI TAISTO JA RAILI MARJATTA, LAMMINTIE 41, 86800 PYHÄSALMI
31:31 AHOLA, PEKKA KALEVI, LAMMINTIE 140, 86800 PYHÄSALMI
31:32 LEHTOMÄKI, MARKKU TAPANI JA TUULA KERTTU ORVOKKI, VEHNÄPOLKU 1, 86800 PYHÄSALMI
78:15 LEHTOMÄKI, MARKKU TAPANI JA TUULA KERTTU ORVOKKI, VEHNÄPOLKU 1, 86800 PYHÄSALMI
78:16 AHOLA, PEKKA KALEVI JA KAIKKONEN, ANJA SINIKKA, LAMMINTIE 140, 86800 PYHÄSALMI
78:21 AHOLA, AUNE INKERI, LAMMINTIE 133, 86800 PYHÄSALMI,AHOLA, EERO KALEVI, TUNTURITIE 16 B 5, 86800 PYHÄSALMI
78:23 AHOLA, AUNE INKERI,LAMMINTIE 133, 86800 PYHÄSALMI,AHOLA, EERO KALEVI,
TUNTURITIE 16 B 5, 86800 PYHÄSALMI,AHOLA, PEKKA KALEVI, LAMMINTIE 140, 86800 PYHÄSALMI
108:0 UPM-KYMMENE OY, PL 380, 00130 HELSINKI

HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET JA MUUT LIITTEET
-Ympäristölupahakemus eläinsuojalle
-luettelo rajanaapureista
-Vuokrasopimukset lannan levitysalueista
-Peruslohkokartat (1:5000)
-Sijaintikartta 1:20 000
-Asemapiirustus eläinsuojasta, lantalasta ja virtsasäiliöstä sekä ympäristön rakennuksista (1:500)
-Eläinsuojan pohjapiirustus (1:100)
-Puutavaraluettelo
-Maatilan ympäristönhoito-ohjelma vuodelta 1997.

ELÄINSUOJAN TOIMINTA
Tilalla harjoitetaan tavanomaista peltoviljelyä ja lypsylehmien sekä lihanautojen pitoa. Tilalla olevassa eläinsuojassa on tällä hetkellä 22 lypsylehmää, 10 hiehoa, 50 lihanautaa, 8 alle 8 kk:n nuorkarjaa ja 4 hevosta. Eläinsuojaan tullaan sijoittamaan laajentamisen jälkeen eläimiä enintään 28 lypsylehmää, 18 hiehoa, 60 lihanautaa, 22 alle 8 kk:n nuorkarjaa ja 4 hevosta. Lihanaudat sijaitsevat jo toiminnassa olevassa kylmäpihatossa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2000 – 2005.

Lannankäsittely
Lannankäsittelymenetelmänä tulee olemaan kuivikelantala 72 eläimelle ja kuivikepohja 60 eläimelle (lihanaudat). Nykyisen katetun lantalan pinta-ala on 100 m², tilavuus 150 m³ ja suunnitellun uuden betonisen kattamattoman lantalan pinta-ala tulee olemaan n. 325 m² ja tilavuus 700 m³. Myöhemmin rakennettavan jaloittelualueen suunniteltu pinta-ala on 300 m³. Alueen likavedet johdetaan virtsasäiliöön. Kuivikemateriaalina tullaan käyttämään purua ja olkia. Tarvittaessa kaukaisimmille peltolohkoille patteroidaan lantaa talvella.

Nykyinen virtsasäiliö on katettu betoninen tilavuudeltaan 48 m³ ja rakennettava säiliö tulee olemaan betoninen kattamaton tilavuudeltaan 650 m³.

Laidunalaa on käytettävissä 11 ha ja lehmiä laidunnetaan 4 kk vuodessa. Laitumet tai osa niistä rajoittuu vesistöön. Eläimet juovat 5 ha:lla suoraan järvestä ja 6 ha:lla juoma-altaasta. Eläimet pidetään laidunkaudella öisin ulkona.

Maitohuoneen pesuvedet
Maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet ja eläinsuojan WC-vedet johdetaan tällä hetkellä sakokaivojen kautta ojaan. Maitohuoneen pesuvedet (n. 150 m³ / a) ja eläinsuojan WC-vedet tullaan johtamaan laajennuksen jälkeen virtsasäiliöön.

Säilörehu
Säilörehua varastoidaan vuosittain n. 100 tonnia tuoreena laakasiiloon ja 10-20 tonnia pyöröpaalataan esikuivattuna. Puristeneste johdetaan tilavuudeltaan 6 m³ umpikaivoon ja levitetään pellolle lietevaunulla niin usein kun on tarvetta. Auman pohja on betonia. Umpikaivon tilavuus ei ole riittävä (lupaehto 3.).

Lannanlevitysalueet
Eläinsuojasta tuleva lanta käytetään peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanlevitykseen käytössä peltoa yhteensä 48 ha, joista omaa on 28 ha ja vuokrapeltoa 20 ha. Lannasta 80 % levitetään viikoilla 18 – 42, pääosin keväällä. Syyslevitystä pyritään vähentämään. Lannan levitykseen tarkoitetut pellot eivät sijaitse pohjavesialueella

Liikenne
Tilan liikenne muodostuu lannan levityksestä keväällä ja syksyllä, eläinten kuljetuksista tarpeen mukaan ja ostorehujen toimituksista. Lisäksi liikennettä muodostuu maidon keräilystä joka toinen päivä ja peltotöiden aikaan työkoneista päivittäin. Tilalla on oma 3200 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Voiteluöljyjä (enintään 200 litraa) säilytetään tynnyrissä varaston betonilattialla.

Jätehuolto
Kiinteistöjäte hoidetaan järjestetyn jätteenkuljetuksen kautta. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. Jäteöljyt (n. 180 kg/vuosi), torjunta-aineet, akut, loisteputket yms. toimitetaan Iisalmen Keräysöljy Oy:lle. Metalliromu toimitetaan Pyhäsalmen autohajottamolle. Polttokelpoinen muovijäte poltetaan ja muut muovit toimitetaan kaatopaikalle. Pilaantunut rehu kompostoidaan ja levitetään karjanlantaan sekoitettuna pellolle.

TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä lannan siirtokuljetukseen ja levittämiseen. Hajuhaittoja esiintyy lietelannan levityksen ja siirtokuljetuksen aikana. Lanta mullataan heti levityksen jälkeen. Vesistöihin kohdistuvana ympäristövaikutuksena on mahdolliset ravinnepäästöt Haudanlampeen ja Korpijokeen.

Hakija ei ole esittänyt erityistä selvitystä toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen (YSL 38 §)
Pyhäjärven kaupungin ympäristölautakunta on kuuluttanut hakemuksesta Pyhäjärven Sanomissa 12.6.2002 ja kaupungin ilmoitustaululla 12.6.2002. – 12.7.2002. Hakemuksesta on kuultu naapureita kirjeitse. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä teknisessä toimistossa. Hakemusta on täydennetty 10.1.2003.

MUISTUTUKSET
Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.

LAUSUNNOT
Hakemuksesta ei ole pyydetty erillisiä lausuntoja.

HAKIJAN KUULEMINEN
Hakijaa ei ole erikseen kuultu, sillä hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.

TARKASTUSKÄYNNIT JA NEUVOTTELUT
Ympäristösihteeri on tehnyt tilalle tarkastuskäynnin 2.12.2002. Tarkastuksessa käytiin lävitse ympäristölupahakemus, päätösluonnos sekä käytiin eläinsuojan laajennuspaikalla ja uuden lietesäiliön rakennuspaikalla.

LANTAVARASTOJEN JA PELLON RIITTÄVYYDEN LASKEMINEN
Varastointitilavuutta 12 kuukautta varten tulee olla seuraavasti:
Marraskuussa 2000 voimaan tullut valtioneuvoston päätös (Vnp 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta edellyttää mainituilla eläinmäärillä seuraavia vähimmäisvaatimuksia lannan varastoinnille ja peltopinta-alalle.
(12 kuukauden varastointitilavuus)

Eläinlaji määrä ohjetilavuus määrä yhteensä
kiinteä / virtsa kiinteä / virtsa

Lypsylehmä 28 28 * 12 / 28 * 8 336/224

Hieho 17 17 * 9 / 17 * 4 153 / 68
Nuorkarja (alle 8kk) 22 22 * 2,4 / 22 * 1,2 52,8 / 26,4
Hevonen 4 4 * 8 32 / -
Sadevesivara 0,1 * 325 / 0,3 * 220 32,5 / 66
Pesuvedet (arvio) - / 150
Yhteensä 606 / 534

(Ohjetilavuudet: Vnp 931/2000 liite 2 ja Ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, Ympäristöministeriö)

Lihanauta (kylmäpihatossa)60
257 m²

Lihanautojen kuivikepohjien pinta-alavaatimus on laskettu MMM-RMO Liite 12:n mukaan: 60 nautaa keskipaino 300 kg; 60 * 300 / 70 = 257 m². Pihaton pinta-ala on 12 * 30 m eli 360 m². Pihaton pinta-ala on siis riittävä.

Peltoa tulee olla lannan levittämistä varten käytettävissä seuraavasti:

Eläinlaji määrä eläin/ha tarvittava peltoala
Lypsylehmä 28 1,5 18,7 ha
Lihanauta 60 1,5 15 ha
Hieho 15 4 3,75
Nuorkarja 12 8 1,5 ha
Hevonen 4 3 1,34

Yhteensä 40,3 ha

Laskentaperusteet: Ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, Ympäristöministeriö.

Tilalla on 48 ha peltoa käytettävissä lannan levittämiseen ja sitä tulee olla 40,3 ha, joten peltoalaa on riittävästi.

VIRANOMAISEN RATKAISU

Ympäristösihteeri:

Pyhäjärven kaupungin ympäristölautakunta on tutkinut ympäristölupahakemuksen. Ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksessa esitetyn sekä tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain vaatimukset, joten ympäristölautakunta myöntää Pekka Aholalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan toiminnalle hakemuksen mukaisesti Pyhäjärven kaupungin Mäkikylään tilalle Palola RN:o 78:17. Eläinsuoja on mitoitettava sekä toimintaa harjoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä.

TOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
1. Eläinsuoja on rakennettava ja sijoitettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti.

2. Laajennuksen jälkeen tuotantorakennuksiin saa sijoittaa enintään 28 lypsylehmää, 15 hiehoa, 60 lihanautaa, 12 alle 8 kk:n nuorkarjaa ja 4 hevosta. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä 28 lypsylehmän, 15 hiehon, 60 lihanaudan, 12 alle 8 kk:n nuorkarjan ja 4 hevosen lannantuottoa (YSL 42 §).

3. Lantavarastojen tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettuja, etteivät lannan ainesosat pääse ympäristöön. Kuivalannan varastointitilavuuden tulee olla vähintään 606 m³ ja virtsasäiliön 534 m³. Karjasuojan katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Karjasuojan pesuvedet ja muut karjasuojassa syntyvät jätevedet ohjataan lietesäiliöön. Säilörehun puristenesteille on lisäksi varattava ilmoitetulla rehumäärällä varastotilavuutta vähintään 16 m³ (0,15 * 100 + 20 * 0,05). (YSL § 42 ja 43, VNa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 4 §). Luvanhaltijan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. (YSL § 7, 8, 42 ja 43).

4. Lannan levitykseen tulee olla peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä jatkuvasti vähintään 40,3 ha. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. (YSL 42 ja 43 §)

5. Lannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava niin, ettei lantaa pääse ylitäytön tms. syyn vuoksi ympäristöön. Lantala on tyhjennettävä mahdollisimman tyhjäksi vuosittain. Asuinrakennusten läheisyyteen levitettävä lanta on muokattava mahdollisimman nopeasti levityksestä ammoniakin haihtumien ja hajuhaittojen vähentämiseksi (YSL 42 §, NaapL 17 §).

6. Lantaa ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lietteen typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Lannan sisältämien nitraattien huuhtoutuminen vesistöihin on estettävä jättämällä valtaojien ja vesistöjen varteen riittävän leveät (vähintään. 5 metriä) suojakaistat, joita ei lannoiteta karjanlannalla. Typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty 10 metriä lähempänä vesistöä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Karjanlannan pintalevitys on aina kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lanta on mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi lannan levittämisen jälkeen, mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon. Syyslevitystä tulee välttää ravinteiden suuren huuhtoutumisriskin vuoksi. Puristenesteen maahan levittämisessä noudatetaan lannan levittämistä koskevia määräyksiä. (YSL § 42 ja 43, VNa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta § 5, 7 ja 8)

7. Lannan syyslevitys on sallittu 15.10 tai enintään 15.11 saakka, mikäli maa on kuiva ja sula niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43, Vnp 931/2000).

8. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi, siirto ja kuljetukset on järjestettävä niin, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. (YSL § 42 ja 43)

9. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.

10. Mikäli onnettomuuden seurauksena tai muusta syystä maaperään pääsee ainetta, josta saattaa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on siitä välittömien torjuntatoimenpiteiden lisäksi ilmoitettava välittömästi ympäristösihteerille ja palopäällikölle (YSL 7 §, 8 §, 43 §).

11. Työkoneiden käyttämä polttoöljy on varastoitava tiiviissä umpisäiliössä, jotka on sijoitettu suojakaukaloihin tai suojattu muulla vastaavalla tavalla. (YSL § 7, Jätelaki § 6)

12. Raaka-aineet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Jätteet tulee toimittaa loppukäsittelypaikoille seuraavasti:
-Yhdyskuntajätteet järjestetyn jätteenkuljetuksen kautta lähimmälle ympäristöluvan saaneelle jätteenkäsittelyalueelle.
- Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, akut, paristot, loisteputket ym. on toimitettava säännöllisin väliajoin ongelmajätteen keräyspisteeseen tai käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. (YSL 42 §, 45 §, JäteL 19 §)
-Kuolleet eläimet ensisijaisesti hyödynnettäväksi, kuten Honkajoki Oy:lle tai teurastamoiden kautta käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Lisäohjeita kuolleiden eläinten käsittelystä saa eläinlääkäriltä. (YSL 4, 7, 8, 42, 43, ja 45 §, Jätelaki § 4, 6 ja 15).

13. Mikäli karjatilan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Mahdollista jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. (YSL § 7 ja 43)

14. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista sekä tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pyhäjärven kaupungin ympäristölupaviranomaiselle. (YSL § 42 ja 43)

15. Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon (YSL 4, 5, 43 §, YSA 19 §).

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Ympäristönsuojelulain § 56 mukaisesti toiminnanharjoittajan tulee noudattaa mahdollisella asetuksella myöhemmin annettavia, luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä maataloudesta, luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta.

PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ
Päätös annetaan julkipanon jälkeen 20.3.2003.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO
Päätös on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta oleellisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

LUVAN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET
Luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristönpilaantumista tai sen vaaraa, maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömuodon vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapureille kohtuutonta haittaa eikä toiminta sijoitu asemakaavan vastaisesti tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti.

PÄÄTÖKSEN PERUSTELU
Ympäristölautakunta katsoo, että annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta toiminnan harjoittaminen alueella täyttää ympäristönsuojelulain ja –asetuksen sekä valtioneuvoston nitraattiasetuksen asettamat vaatimukset. Tavoitteena on määräysten avulla ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi.

Karjasuojan toiminnasta ei voi katsoa aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Karjasuojan laajennus ja lantavarastot sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen on alueella tavanomaista ja perinteistä toimintaa. Lupa myönnetään eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto ei ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. (1,2).

Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Tämän päätöksen 4 §:n mukaan lannan ja virtsan varastotilan tulee olla riittävä 12 kk aikana kertyvän lannan varastointiin. Lietekuilujen tilavuus on otettu huomioon varastotilojen laskemisessa. Pesu- tai muita jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen lietesäiliöön. Vaadittu varastotilavuus mahdollistaa myös eläinten ikäjakaumakohtaisten määrien vaihtelun. Tarkkailu- ja korjausvelvoitteella varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. (3).

Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lypsylehmien enimmäismäärä on 1,5 yhtä peltohehtaaria kohden, hiehojen enimmäismäärä on neljä, alle 8 kk ikäisen nuorkarjan 8, lihanautojen 4 ja hevosten 3. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikokoiseen fosforilannoitustarpeeseen (Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998). (4).

Kuormausta, varastointia ja kuljetusta koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena (5).

Lannan levittämistä koskevat määräykset perustuvat Valtioneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan levittämiseen etenkin syksyisin liittyy ravinteiden suuri huuhtoutumisriski. Karjanlannan levityskieltoalueella estetään ravinteiden suorat valumat vesiin. Välittömällä multaamisella vähennetään ilmaan haihtuvan ammoniakin määrää ja edelleen hajuhaittaa sekä ilmaan kulkeutuvaa ravinnekuormitusta. (6, 7).

Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliöiden pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantaloiden ympäristö ja siirtotiet on siistittävä lannan käsittelystä, kuten pumppaamisesta ja kuormaamisesta aiheutuneiden vuotojen jäljiltä. Alueilla, joilla laitumet rajoittuvat vesistöön tai muuhun uomaan, tulee aitaamalla estää eläinten haitallinen pääsy veteen. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta (8).

Muodostamalla suojavyöhyke lähteiden tai kaivojen ympärille säilytetään talousvesi käyttökelpoisena. Lannan aineosien joutuminen talousveteen saattaa lisätä veden nitraattipitoisuutta ja saada aikaan terveydelle haitallisten bakteerien esiintymistä vedessä. (9).

Polttonesteiden ja kemikaalien käyttötarkoitukseen soveltuva ja määräysten mukainen varastointi sekä mahdolliset torjuntatoimet vähentävät maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskiä sekä vähentää puhdistamisesta aiheutuneita kustannuksia. (11).

Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia haittoja terveyteen sekä riskejä, jotka kohdistuvat ympäristöön. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Raadot on toimitettava paikkaan, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Talousjätteet on toimitettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti järjestettyyn jätehuoltoon. (YSL 42§ , JäteL 19 §) (12).

Toiminnan olennaista muutoksesta ilmoittamalla voi ympäristölautakunta tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta (13).

Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnasta tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta tulee ilmoittaa Pyhäjärven kaupungin ympäristölautakunnalle. (14).

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. (15).

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) § 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 96, 97 ja 105.
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) § 1, 4, 7, 16-19, 21, 23 ja 30.
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17
Jätelaki (1072/1993, muutos 91/2000) § 4, 6, 12, 15, 51 ja 52
Valtioneuvoston asetus maataloudesta olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

MUUT OHJEET
Edellisten säädösten lisäksi lupaehtoja määrättäessä on sovellettu ympäristöministeriön ohjetta kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 sekä Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden Liitettä 12 (100/01).

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Pyhäjärven kaupungin ympäristölautakunta tiedottaa päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisessa järjestyksessä.

MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan Hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus on
· sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea
· rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät.
· Toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
· alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella.
· muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

MAKSU
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Pyhäjärven kaupungin ympäristölupaviranomaisen perimän taksan mukaan 404 €. Maksutaulukon ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 §) kohta 9. eläinsuojat ja kalankasvatus (1 mom. 11).
Maksun perusteena on käytetty Pyhäjärven kaupunginvaltuuston 6.6.2000 hyväksymää ympäristölupaviranomaisen taksaa.

PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN

Päätös

Hakijalle saantitodistuksin.

Pyhäjärven kaupungin ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Pyhäjärven kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 §).

Tiedoksi:

Pyhäjärven kaupunginhallitus
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Kalajokilaakson osasto

Oheistieto 3 karttaliite.

Päätös:

Ratkaisu hyväksyttiin yksimielisesti.